perjantai 30. lokakuuta 2009

Iloista Halloweeniä ja rauhaisaa Pyhäinpäivää!

Itse koen koko halloweenin hieman ristiriitaisin tuntein, se on jäänyt vähän vieraaksi mulle. Pyhäinpäivä, se perinteinen suomalainen versio on mulle taas aika tärkeä. Mulle on tärkeää muistaa rakkampiani, jotka olen menettänyt, käydä haudalla, hiljentyä ja viettää aikaa perheen kanssa. <3

Ulos portaille veistin kaksi kurpitsalyhtyä, ensimmäiset elämässäni. :D Poika oli aivan innoissaan näistä!

Sisälle ripustelimme hieman ilmapalloja ja serpenttiiniä...

Ja pientä naposteltavaa, pääkallolippuineen...
Ja herkkuja... Ja meillä oli niin mukavaa!

Huomenna meidän perhe sitten "hiljenee" viettämään sitä aitoa, oikeaa pyhäinpäivää. Vietetään aikaa perheen kesken ja käydään viemässä haudalle kynttilöitä. Poltellaan kotonakin kynttilöitä ja laitetaan uloskin ulkotulet ja lyhdyt palamaan.
Hyvää pyhäinpäivän viikonloppua kaikille!
-Heini-

torstai 29. lokakuuta 2009

Joulun odottelua <3

Hah, ai että aikasin...? :D No joo, koskaan ennen en oo näin aikasin alkanut odotella joulua, tai oikeastaan, en mä sitä joulua vielä odotakkaan, vaan juuri sitä ihanaa joulun alusaikaa, kun saa fiilistellä ja suunnitella, haavella ja laittaa! Se on vaan niin ihanaa aikaa! <3

Eilen me jo nautittiin ensimmäiset kupilliset glögiä, kera pipareiden tietenkin!



Ja kun sulki silmät ja tuoksutteli ja maisteli, tuli aivan jouluinen olo! <3

Mutta ajatelkaapa, että sunnuntaina on jo marraskuu! Eihän siihen jouluun enään niin pitkästi ookkaan! :) Pikkuhiljaa voi alkaa askarrella lasten kanssa joulua, ja leipoa ensimmäinen satsi pipareita... <3

Tänään kävin kangas ostoksilla, ja löysin niin paljon ihania kankaita!




Erityisesti mua ilahdutti tuo punainen pallokangas. Viime vuonna etsin juuri tuollaista, mutta täältä (pikku kaupungistamme) ei löydy joulunaikaan muuta, kun niitä perinteisiä joulunpunaisia ruutu- ja tonttu kankaita. Nyt pääsen aloittamaan jouluompelukset näillä kankailla, paljon on suunnitteella, katsotaan paljonko saan tehtyä... Laitan kuvia aina, kun jotain valmistuu. :)

Tänään tehtiin myös pihatöitä, ja lapset nautti ihan täysillä kauniista ilmasta ja isoista lehtikasoista! :D






Muistetaan mekin nauttia päivän arkisista askareista, ja kaikesta kauneudesta, jota lunto meille tarjoaa!

-Heini-

torstai 22. lokakuuta 2009

Ihana yllätys <3

Tänään meillä oli kiva päivä, kun saatiin vieraita. Se on vaan niin piristävää saada ihania ihmisiä kylään! <3 Yhtä näistä kavereista en ole nähnyt moneen vuoteen, nyt oli ihanaa nähdä niin pitkän ajan jälkeen! Hän toi mukanaan tällaisen ihanan paketin!



Kaunis valkoinen rautalankakori, ihania pilkullisia servettejä sekä sisustuskivi tekstillä Carpe Diem! Kiitos kiitos rakas ystävä, tätä en osannut odottaa! <3
Nyt nautin hiljaisuudesta! Lapset nukkuu ja mies on iltavuorossa, on aivan ihanaa, kun on näin hiljaista, kuulen jopa kellojen raksutuksen... Tämä on niin ihanaa ja harvinasita, että en halunnut edes laittaa tv:tä päälle!

Ihanaa on myös se, että siivosin täällä, kun kerran vieraita saimme, joten huomenna saamme viettää harvinaista perjantai päivää, kun ei tarvitse siivota! :)

Mutta nyt aion rikkoa hiljaisuuden, avata tv:n ja katsoa Ratulaa. Se on ihana ohjelma, pakko katsoa joka kerta!


-Heini-

tiistai 20. lokakuuta 2009

Aisteja

Maaka, blogista http://sortinsakki.blogspot.com/ heitti mulle haasteen, tunnustuksen.
Kiitos siittä! <3


Säännöt:

1. Laita tunnustus blogiisi.
2.Kirjaa sinne myös nämä säännöt.
3.Linkitä blogiin, josta sait tunnustuksen.
4.Listaa viisi aistia ja kerro mitä ne merkitsevät sinulle.
5.Haasta viisi blogia jättämällä niihin kommentti.

Näkö
Mulla on ollut silmälasit ala-aste ikäsestä asti. En näe kauas ilman silmälaseja. Ennen en pitänyt silmälaseja, kun sillon jos oli pakko, esim. autoa ajaessa ja tv:tä katsellessa. Nykyään en osais olla ilman silmälaseja ollenkaan. Musta tuntuu, että en näe mitään ilman niitä, en varmaan selviäis, jos mä en sais pitää silmälaseja. Silti mun näkö on alle -2, eli ei tosi huono kuitenkaan, mutta koen, että on tärkeää nähdä hyvin! Maailma on täynnä kauniita asioita, luonto on tärkeä, ja omat lapset ennen kaikkea! <3>Piilareita käytin joskus teininä, mutta ei ne oikeen ollut mun juttu. Nykyään silmälasit on osa mun persoonaa, onneksi ne on aika trendikkäitä tänä päivänä. :)

Kuulo
Kuulo on aika herkkä aisti mulla. Kovasta metelistä mä saan helposti päänsäryn, joten joo meillä lapsia "komennetaan" välillä olemaan hiljempaa. :) Leikkiä saa, mutta pitkään jatkuva mekkala on mulle liikaa.

Toisaalta kuulo on tosi tärkeä, että voi kuunnella lapsia, missä ne on, mitä tekevät?

Kerran kuulin, että meidän esikoinen oli "pahan teossa", menin paikalle ja pyysin häntä lopettamaan, sitten hän ihmetteli, mistä tiesin mitä hän oli tekemässä? Minä kerroin hänelle omaavani äidinvaiston, ja tietäväni aina mitä hän ja pikkusisaret tekevät... Poika oli ihmeissään, mutta on muistanut asian jälkeenpäin useasti. Kuulo on siis mun äidinvaisto! :D

Lisäksi musiikki on aina ollut tosi tärkeä osa mun elämää. Ennen se oli harrastus, nykyään se kuuluu joka päiväiseen arkeen. Tykkään kuunnella musiikkia, ja laulaa (tosin vain "itselleni" ja lapsille).

Maku
Aah, kunka voisinkaan elää ilman makuaistia? Ruoka on tosi tärkeää, ei vaan sen ravitsevassa merkityskessä, vain juuri se maku. Mä pidän sekä suolaisesta, että makeasta... Tai no, oikeastaan ennen en tykännyt makesta ollenkaan, esim. suklaata söin vaan, jos joku tarjos, joulunakin konvehtirasiat jäi aina syömättä. Sitten, kun rupesin odottamaan meidän tyttöä, rakstuin suklaaseen! <3>

Tunto
Tunto on se aisti, jota ehkä vähiten ajattelee... Tunnosta tulee ensin mieleen lähinnä kipu, mutta kun asiaa ajattelee enemmän, ajattelee asioita, jotka tuntuvat (fyysisesti) hyvältä voisiko ilman tuntoakaan elää... Itse ajattelen sitä, kun saan pitää omia lapsiani sylissä, tuntea, kun he tulevat lähelleni, pienten märät suukot poskella. :D Ja raskaan päivän jälkeen, on ehkä ihaninta mennä oman rakkaan kainaloon! <3>Vieraanpia ihmisiä en helposti päästä lähelleni, en halua, että puolitutut koskettavat minua.

Haju
Hajuasiti mulla on aika tarkka, huomaan kaikki hajut aina paljon ennen miestäni. Vihaan voimakkata hajuvesiä, ne aiheuttaa mulle migreenin. Toisaalta käytän itse lähes aina mietoa, raikkaan tuoksuista hajuvettä. Puhtaat lakanat on ehkä se kaikein ihanin tuoksu... Niin ja vauvat! <3>

Tähän tunnustukseen piti haastaa viisi blogia mukaan, mutta tätä on näkynyt vähän joka blogissa, joten heitän haasteen vain yhdelle. Sen saa Anna, blogiin http://puheripulisto.blogspot.com. Oleppas hyvä Anna! ;)

-Heini-

Paluu arkeen :)

Syysloma on ohi, se meni kun siivillä. Me nautittiin kotona olosta, toistemme seurasta, ystävistä, olemisesta ja menemisestä... Missään reissussa ei siis oltu, kotosalla vaan, ja päiväseltään vierailtiin muutaman ystävän luona.




Nyt arkeen paluu maistuu puulta, ei oikeen huvita mikään... Miten se näin meni, mä kun luulin, että nauttisin taas näistä aamupäivistä, kun esikoinen on eskarissa ja on rauhallisempaa... Mutta se kääntyikin niin, että pienimmäisen rytmi on aivan sekasin ja se nukkuu juuri, kun pitäis hakea esikoista eskarista, joten koko aamupäivä menee siihen, että odottelen, että pienin menee nukkumaan, sitten pikainen nukutus ja äkkiä ruokaa laittamaan, syödään ja sitten kävellen hakemaan eskarilaista, ja kun päästään kotiin pienin herää! Ja siinä välissä keskimmäinen vaan kiukuttelee, kun on niin yksinäinen, kun leikkikaveri ei oo kotona!
Kaksi vanhempaa eivät ole olleet näin alahtelevaisia rytminsä kanssa, tämä pienimmäinen on ollut aina hankalampi. Sitä oikeaa unirytmiä ei vaan tunnu löytyvän, vaikka ikää on jo reilusti yli vuoden!

Tänään mun piti ommella, mutta siittäkään ei sitten tullut mitään, en kerinnyt kun alottaa ja sit piti lähtee nukutus puuhiin. :( Viime aikoina ompelu inspis on ollut ihan kadoksissa, ja kun sen löytää ei kerkee ommella, kurjaa!

Piha saatiin ainakin talvikuntoon viikonloppuna, että mun puolesta talvi saa tulla!

Tämän lintusen sain ommeltua ajat sitten, mutta en saanut sitä häkkiin hienosti, aina se kellahti kumolleen, joten se sai muutta ulos portaille...



...tämän enkelin kaveriksi. Tervetuloa meille, ne toivottavat saapuville vieraille!




-Heini-

torstai 15. lokakuuta 2009

Joka ilta, kun lamppu sammuu...

Yksi päivän ihanimmista hetkistä on, kun saa mennä peittelemään lapset sänkyihinsä... Höpötellä hieman niitä näitä, laulaa iltalaulut, toivottaa hyvät yöt ja vaihtaa iltasuukot! <3





Kun tältä neidiltä kysyy aamulla, miten hän on nukkunut, kuuluu vastaus -Hyvin, näin vaaleanpunaista unta! Oikeita prinsessan unia siis! ;) Niitä toivon kaikille muillekkin.

-Heini-

keskiviikko 14. lokakuuta 2009

Sydämellä <3

Eilinen päivä oli yhtä kaaosta, koko aamu meni ihan stressaamiseksi ja säheltämiseksi... Ja sama meno jatkui sitten aamupäivälläkin.
Kummasti päivän piristikin sitten pieni asia, joka oikeastaan sitten tuntuikin tärkeälle ja suurelle. On ihanaa, kun voi oikeasti iloita pienistä asioista. :)

Jos minulta kysyttäisiin, mikä elämässäni on tärkeintä tai rakkainta, ei mun tarvis vastausta miettiä hetkeäkään. Lapset! Ne on mun elämän tarkoitus, ne on mun kaikkeni!
Joskus sitä kuitenkin unohtaa sen arjen keskellä, että mikä on tärkeintä. Mä oon ajatellut sitä paljon viimepäivinä. Useammin pitäis kertoa rakkailleen, kuinka tärkeitä he ovat...

Nyt kannan lähelläni rakkaimpiani aina! Tilasin itselleni uuden "arkikorun" täältä http://ilobylina.blogspot.com.



Musta tosi kaunis! Ihan yksinkertainen, mutta juuri sellainen, kun arkikoru voi olla! Juhlakoruna käytän valkoista makeanvedenhelminauhaa, sydänriipuksella ja siihen koruun kuuluu samanlainen kolmiosainen käsikoru, jossa komeilee myös nämä samaiset nimet! ;)

Mutta se asia, joka sai minut eilen iloiseksi...? Se on tämä, pieni kaunis kännykkäkoru, jossa pieni vaaleanpunainen sydänhelmi ja omat nimikirjaimeni (kuva on kyllä huono).



Kaulakorua tiatessani minulla oli pieniä ongelmia, jota olivat ihan omaa huolimattomuuttani. Mutta siittä "lohdutukseksi" sain tämän pienen kännykkäkorun lisäksi, kaupanpääliseksi! Voisiko parempaa palvelua saada, mitään tällaista ei ainakaan osannut odottaa. Yllätykset ilahduttavat aina! Kiitos tästä vielä Lina! <3

Ja lopuksi vielä kuva yhdestä rakkaimmastani! <3



Oma pieni peikkopoikani! :D


-Heini-

tiistai 13. lokakuuta 2009

Portaiden alta....

Noh, vihdoin siirryn sinne alempaan kerrokseen, jossa on niin paljon tehty viime aikoina... Tosin ensin (ennen sitä suurta kellarihuonetta) esittelen teille huoneen, johon saavuttaan, kun tullaan portaat kellariin, takkahuoneen. Tämä ei siis ole se huone, jota olemme remontoineet. Tämä on huone, jonka olen sisustanut lämmöllä ja rakkaudella! <3 Tämä on jollain tapaa kaunein huone, viihtyisin huone... Kuin pesä, pieni ja lämmin.
Se oli kyllä vaikea sisustaa, koska pienessä huoneessa on ovia joka seinällä sekä iso takka, ja vielä ne aika isot portaat.



Tämä takka on suoraan portaita vastapäätä, ensimmäinen asia, jonka näkee, kun kellariin saapuu, kodin sydän.



Tämä Singerpöytä on takan vieressä. Se on mökiltä tuotu, oikea aarre!



Tässä viihtyisä lukunurkkani, myös tämä tuoli on tuotu mökiltä. Hyllyllä tuolin yläpuolella on kaikki Tilda kirjani. Tuo hylly on kyllä tarkoitus joskus vaihtaa, haluaisin sellaisen vanhan harmaantuneen lankun, johon saisi kaikki rakkaimmat kirjat riviin. :) Valkoinen jakkara on ukkini valmistama saunajakkara, se sai valkoisen maalin pintaansa ja pääsi pieneksi pöydäksi tuolin viereen. <3



Ja tämä sänky on takkaa vastapäätä, portaiden alla. Sänky on mun vanha, ajalta, kun asuin kotona. Se oli jo joutumassa ekoroskille, kun päätin kokeilla, josko se mahtuisi tänne nurkkaan portaiden alle... Ja mahtuihan se juuri ja juuri! Nyt se on pedattuna näin, vielä lisääkin tyynyjä voisi olla. Täällä voi istuskella saunan jälkeen ja esikoisemme on nukkunutkin täällä, ollut ikään kuin retkellä. ;)

Nyt kun tämäkin huone on sisustettu, siellä viihdytään paremmin. Se ei ole vain pukeutumishuone ennen saunaa ja saunan jälkeen, vaan täällä voi viettää iltaa takkatulen ääressä, lukea kirjoja ja viihtyä! <3

Ehkä seuraavaksi pääsette jo kurkistamaan sinne kellarihuoneeseen, josta olen jo niin paljon kirjoittanut... :)

-Heini-

lauantai 10. lokakuuta 2009

Lähdetäänkö retkelle?

No, vihdoin on tytön synttärilahja valmiina! Nyt kelpaa neidin kutsua vauvat ja ystävät mukaan, ja pakata eväskori herkkuineen, lähteä vaikka pienelle retkelle...



Kori on mun ja siskoni vanha, tainnut olla jo monessa leikissä mukana! Se oli puun värinen, mutta maalasin sen hempeällä vaaleanpunaisella. Aluksi olin ajatellut maalata vielä jonkun ruusukuvion tai ehkä sydämmiä, mutta kun se valmistui, pidikin siittä näin!



Korista löytyy, kahviastiasto, maukkaita jäätelöitä ja meheviä mansikoita...



sekä herkullisia muffinsseja!



Nam nam! Maisuisiko sinulle? :)

-Heini-

maanantai 5. lokakuuta 2009

Kiireistä aikaa...

Viime päivät on ollut täynnä tohinaa, päivisin on maalattu ja siirrelty huonekaluja, iltasin oon kaivanut ompelukoneen esiin, jos vaan oon sitten jaksanut.

Yksi ilta sain lapset ajoissa sänkyyn, aikasin siis... Sillon oli erityisen hyvä ottaa kaikki ihanat Tilda kirjat esiin



ja alkaa suunnitella ja piirellä kaavoja (pitihän toki luoda tunnelmaa kynttilöin ja nautiskella omasta ajasta kera suklaan! <3)



hypistellä näitä ihania kankaita, suunnitella lisää ja alottaa ompeleminen...


Päätin, että teen meidän neitokaiselle synttärilahjan ihan itse, tai ainakin osan, ompeluksia tildan tyyliin, ja vanhasta tuunattuakin tulee mukaan. Niistä kuvia, kunhan saan kaiken valmiiksi. Lauantaina on prinsessalla synttärit, että siihen mennessä kaikki on oltava valmiina.

Nyt meidän pienimmäinen tosin sairastaa, että enpä tiedä mitä tästä kaikesta tulee. Viime yönä valvottiin, mutta kuitenkaan päivälläkään ei uni maistunut. Sitten oli pieni väsy ja kaipasi syliä, mutta eihän tuo sylissäkään osaa kauaa olla, meneväistä sorttia kun on. :)
Kuume on onneksi laskenut, mutta kova yskä ja räkätauti vaivaa. Ja hammsapyykillä huomasin, kolme uutta hammastakin on tulossa! Mahtavat vaivata ehkä nekin... Laiton pienokaiselle supon yöksi, että toivotaan parempaa yötä tästä.

Kauniita unia, enkelten kuvia! <3
-Heini-