Iloista vappua!

Mä olen vapun lapsonen, synttärit oli eilen. Tässä synttäreiden tunnelmia...
Mitään juhlia en varsinaisesti viettänyt, mutta ihanan päivän rakkaimpien kanssa.

Tämän kauniin taulun sain lahjaksi rakkaalta anopiltani. :)

Ja herkuttelut on jatkunut tänäänkin... Aamulla kävin kaupungilla ihan yksinäni, ja ostin jotain ihanaa vaan itselleni. Ihana kesämekkonen lähti kaupasta mukaan, ja söpönen laukku...

Kovin kesäistä kesäistä! :)

Päivällä rakkaani paistoi meille munkkeja, ja kyllä ne olivatkin herkullisia siman kanssa... Ja kahvinkin kanssa maistuivat ihanalle... Montakohan mahdoin jo syödä? Kolme ainakin. :) Mikäs sen parempaa tuoreet munkit, tuore kahvi ja tuore Maalaisunelma. ;)

Ja sitten vähän koristeltiin kotia, tai lastenhuoneet lähinnä, ilmapalloja ja serpenttiiniä... Ja siittähän aina tulee sama sotku, ensin koristellaan huoneet kauniisti, ja pian lattiat on serpenttiini meren peitossa. :D Mutta ei hattaa, oon antanut lasten sotkea serpenttiinillä ja leikkiä ilmapalloilla sydämmensä pohjasta, siivotaan pois sitten huomenna. :)

Hulvattoman hauskaa vappua!

-Heini-

Hiljaisuutta...

Niinkun ootte ehkä huomannut täällä päässä on hiljasta... Tai totuus on, että elämää on vähän liikaakin! Lapset, koiranpentu, auringonpaiste, ulkoilua, kuravaatteita ja kumppareita, pukemista ja riisumista, hiekkaa lattioilla, sormenjälkiä ikkunoissa, koiran karvoja lattioilla, kokkaamista, siivoamista, pesemistä, pyykkäämistä ja leikkimistä... Siinä mun elämää tällä hetkellä! Koiruus vie niin paljon aikaa, että joku asia on aina tekemättä, ja toisaalta tuntuu, että mulla ei ole aikaa koiralle ollenkaan. Nyt olis parit kädet lisää tarpeen!

Elämää talossa siis on, mutta ei mitään kertomisen arvoista... Pelkkää kaaosta! Kun aloitin blogin, ajattelin sen kertovan meidän elämästä, mutta lähinnä myös tämän kodin muuttumisesta meidän unelmien kodiksi... Hmm, no kovin paljoa täällä ei ole tapahtunut, kaikki muutokset on tapahtunut vaan lähinnä sisustamalla, ja senkin tuntuu olevan ihan puolitiessään (varsinkin nyt tuntuu siltä, kun matot on siirretty syrjään koiran takia, samoin kaikki sohva tyynyt ja peitot ja kotona vallitsee muutenkin jatkuva kaaos)... Remonttia ei oo paljoa tehty, eikä sitä oo luvassakaan, valitettavasti... No, ensinäkin rahat ei riitä mitenkään remonttiin, kun olen kotona lasten kanssa. Eikä me oikeen oo jaksettukkaan alottaa mitään uutta. Nyt kun on tuo koiranpentu, on aivan turha edes alottaa mitään remonttia, kun se olis sitten pian tuhottu... On aika villi tapaus se meidän koiruli!
Sisäkattojen maalauksesta oon haaveillut. Josko sen viitsisi kesällä toteuttaa, niihin kun tuo koira ei ainakaan pääse käsiksi! ;) Ja sitten vois seuraavaksi ehkä hiljalleen remontoida yhden makuuhuoneen kerralaan, tai käytäväkin tarvis kipeesti uutta tapettia, tai panelia... Ja portaisiin haluisin valkoisen maalipinnan, talo pitäis maalata ulkoakin ja kellari... Lista on loputon, mutta onhan meillä onneksi koko loppu elämä aikaa! :)

Tässä ois nyt kuvaa keittiöstä, siellä kun vähän maalailtiin sentään kesällä... Ensin se näytti tältä. Tämä seinä tytön takana on avattu, takana on olohuone...

Ja tässä kuvassa näkyy keittiön paneli maalattuna, eli sama seinä toisesta suunnasta, olohuoneen puolelta kuvattuna.

Niin, mutta asia miksi aloin tästä selittää on se, että oon harkinnut uudelleen koko blogin jäihin laittamista, koska blogista ei tosiaan sitten tullutkaan ihan sitä mitä olin ajatellut... Tai on se sitä, juurikin sitä, mutta kotona vaan ei tapahdu siihen tahtiin, kun olin ajatellut, ja toivonut.
Mutta nyt kun oon asiaa aikani pohdiskellut oon tullut siihen tulokseen, että jatkan edelleen blogia. Te jotka käytte lukemassa ja kommentoimassa, ootte rakkaita, ja teette tästä kaiken tän arvosta! Kiitos! ;)
Ja toisaalta, tää antaa mulle itselle myös paljon. Mä oon aina ollut päiväkirjaihminen, rakastanut kirjottamista! Aikuisena en enää oo kirjottanut päiväkirjoja, paitsi jokaisen raskauden aikan (niitä on muuten hauskaa lukea jälkeenpäin!), mutta tää on nyt vähän niinkun päiväkirja, vaikka enhän tänne mitään salaisuuksia paljasteta, mutta tänne saan kuitenkin kirjotella omia juttujani. :) Eli jatkan tätä ihan sillä periaatteella, että postailen, kun siltä tuntuu... Voin kirjotella kerran viikossa, tai kerran kuussa, mutta en aio ottaa asiasta paineita.

Nyt kun kevät etenee vauhdilla me ollaan suurin osa päivästä ulkona, ja kun piha tuosta vielä vähän kuivaa, ja ilmat hieman lämpenee, me lähestulkoon asumme ulkona.
Hiekkalaatikko on meidän olohuone kesällä, siellä istumme aamusta iltaan, pyörähdetään vaan välillä sisällä syömässä. :)

Kuvia omalta hiekkalaatikolta viimekesänä! <3


Kaikista ihanista retkistä, uimarannoista ja leikkipuistoista en viitsi edes mainita... Voi, kun odotan kesää! :)Eli kesällä tuskin tulee postailtua senkään vertaa, mutta ehkä palaan syksyllä uusien ideoiden kanssa, ja täynnä taas uutta intoa... Sen näyttää vaan aika. :)

Mutta pysyn linjoilla, ja eihän sitä tiedä, voi olla että suraava postaus tuleekin jo huomenna... :) Ihanaa kevättä ja kesän odottelua!

-Heini-

Ps. Arvonta täällä ihanassa blogissa!

Pastellinen tilkkupeitto ja pikkuinen pupu

Pääsiäinen alkaa olla loppusuoralla, hyvä niin, että saadaan herkuttelutkin loppumaan. :) Lapset kävivät trullina lauantaina, ja karkkisaalis oli iso, vaikka ei me pitkää lenkkä edes tehty. Täällä on sitten syöty karkkia ja suklaamunia, yksi rahkapiirakkakin ollaan leivottu, ja pian sekin on tuhottu. :) Mukava pääsiäinen kotona rakkaiden kanssa! <3

Ennen pääsiäistä ompelin meille pienen pupun, pitkänäperjantaina ompelin sitten vaatteet. Juuri pääsiäiseksi sain siis pupun valmiiksi. :)

Tässä siis meidän oma pääsiäis pupu... tai kevätpupu, enhän sitä nyt pois laita, kun se vasta valmistui ja sopii sisustuksenkin väreihin aika kivasti nyt. :)



Ja tässä sain nyt vihdoin kuvattua meidän uusimman tikkupeiton.

Se on kovin pastillinen, kirjava, ja tehty jämä kankaista ja yhdestä vanhasta pussilakanasta. Ensimmäinen peitto, jonka olen ommellut vaan niistä kankaista, joita omista varastoista löytyy. Ensimmäinen peitto, joka on ommeltu vauhdilla, vähän huolimattomastikkin... Mutta kuitenkin mä tykkään siittä, se on aika söpö epätäydellisyydessään, ja pastillisissa väreissään. :)Taustapuoli on vihreä/valko raidallinen.


Aluksi se oli tarkoitus olla lapsille matonkorvikkeena, lapset kun aina istuivat ja makoilivat maton päällä tv:tä katsellessaan, ja nyt kun meillä on tuo koiranpentu, niin matot on otettu toistaiseksi pois lattialta. Nyt on kuitenkin käynyt selväksi, että jos joku haluaisi istua lattialla saa hän villin leikkisän koiran kaverikseen... Joten tämä saa nyt olla meidän kevät peitto olohuoneeseen. :) Kesäksi valmistunee uusi, joten kesällä tämä sopisi vaikka retkipeitoksi. :)

Kuvissa värit ehkä vähän vääristyvät, mutta tässä ovat lähimpänä todellisuutta.

Mukavaa pääsiäisen loppusuoraa, ja leppoisaa arkeen paluuta.

-Heini-