Vihdoin

Lupasin jo aiemmin kuvaa meidän poratikosta, kunhan saadaan viimein portaikon remontti päätökseen. No, vihdoin remontti valmistui tässä yks ilta (ehkä kuukausi sitten), ei se ollut iso juttu tuo portaikon alaosa loppujen lopuksi. Portaikon yläosa ja käytävä maalattiin jo aikaa sitten vaalean harmaaksi, portaat maalattiin kiiltävän valkoiseksi pian sen jälkeen. Olen ollut todella tyytyväinen siihen, mutta portaikon alaosa jäi tekemättä, syystä että en oikeen teiennyt mitä haluaisin (+ aika ja raha).
Ensin ajattelin, että joku tapetti ois kiva, jolloin samlla tapetilla voisi jatkaa takkahuoneen, joka on portaiden alla. En kuitenkaan tiennyt millainen tapetti olisi kiva, ja lopuksi en enää edes uskonut löytäväni sopivaa tapettia. Päädyin siis, että haluan valkoista penelia seinille. Projekti kuitenkin pitkittyi ja pitkittyi, lähes epätoivon partaalle asti... Kunnes eräänä päivänä töissä mainoslehteä selaillessani törmäsin ihanaan tapettiin! Olin varma, että tämä se on, meidän poratikon tapetti! Ja niin passitin rakkaani tapettiostoksille, revin illalla tapetit, ja seuraavana iltana tapiseerattiin. 

Tässä meidän portaikko nyt.

Olen enemmän, kun tyytyväinen. Valkoiset portaat korostuvat kauniisti, kun seinät eivät ole myös vain valkoiset. Ja toisaalta tässä poratikon alaosassa yhdistyy tietyllä tavalla, valkoisen ja harmaan liitto, joka pikku  hiljaa leviää ympäri koita. Ja tässä yhdistyy myös tietyllä tavalla se vanhaa jäljittelevä tyyli, josta myös tykkään.

Tästä on sitten hyvä jatkaa. Samaa tapettia tulee myös takkahuoneeseen  (linkissä löytyy kuvaa portaiden alta, vaikkakin järjestys on muuttunut aika tavalla) .Tosin en ole vielä varma onko se seuraava remonttikohde, vai olisiko se kuitenkin meidän pikkuriikkinen eteinen...? Se jää nähtäväksi, makuuhuonekkin odottaa remonttia...

Remonteista haaveillen lähden nyt pöllöilemään. :D Siittä lisää myöhemmin... :)

-Heini-

Ikävä

En ole tainnut koskaan kertoa blogissani, että minulla on ollut sisko... Rakas sisko, jonka menetin 15-vuotta sitten. Isosisko, joka on enkelinä taivaalla.

Tänään tuli kuluneeksi 15-vuotta siittä, kun sisko kuoli. Tänään voin muistella siskoani, kyyneleet silmissä, koska ikävä on niin kova. Kumpa voisin saada kertoa isosiskolle mitä minulle tänään kuuluu. Vaikka toisaalta oikeasti uskon, että hän kyllä tietää sen... jossain. Joskus me vielä nähdään, toivon niin. Tänään voin kuitenkin hymyillen muistella kauniita muistoja, lapsuutta, isosiskoa joka aina jaksoi leikkiä pikkusiskon kanssa ja lukea iltasatuja, olla oikeasti ystävä.

Sisko on osa mun elämää vielä tänäänkin, aina. Sisko oli enkelinä vierellä, kun sain lapseni, kun jouduin antamaan esikoiseni keskolaan ja olemaan itse osastolla, kun luovutin kuopukseni leikkaukseen, oli isosisko vierellä tukena ja turavana, enkelinä.
Lapseni tietävät, että minulla oli joskus sisko, jota he eivät ole oikesti nähneet, kuvissa vain. Mutta he muistavat silti siskoni, tietävät, että hän on enkelinä taivaassa.

Vaikka tämä päivä on omalla tavallaan raskas, on suru jo muuttanut muotoaan, ja enään muistelu ei satu, vaan voin muistella siskoani hakeudella, mutta hymyillen. Niin paljon on kauniita mukavia muistoja. Niin paljon on elämäni muuttunut näiden 15-vuoden aikana, mutta aina kulkee mukanani sisko, meidän oma enkeli...

Tämän halusin vain kertoa, ja samalla muistuttaa, että eletään tässä hetkessä. Mennyttä ei saa takaisin, vaikka sitä voi muistella. Tulevasta ei tiedä, aina siihen ei voi vaikuttaa, se vain tulee sellaisena kuin tulee. Vain tähän hetkeen voit vaikuttaa itse.

-Heini-

Pieni pyyntö

Löysin Tunnelmaa blogista niin kauniin ja herkän pyydön, että laitan tietoa eteen päin, jotta saisimme yhdessä aikaan hyvää, apua sitä tarvitseville. Onni ja hyvinvointi on joskus kiinni pienistä asioista.
Harmi, että en itse osaa ommella vaatteita. Ehkä joku teistä osaa ja haluaa auttaa pikkuista poikaa. 

 Kurkatkaa linkki, niin tiedätte mistä on kyse.

Herkkää ja tunnelmallista viikonloppua teille!
Itse palasin muutama päivä sitten Lontoosta, joten palaan pian asiaan. Nyt kiirehdin leipomispuuhiin, koska huomenna juhlimme 6-vuotiaan prinsessamme syntymäpäiviä! :)

-Heini-