perjantai 28. toukokuuta 2010

Piiitkästä aikaa! :)

Voih, tätä hiljaiseloa! Mä en oikeastaan tiedä mikä on, miksi ei tuu sitä tunnetta, että nyt pitää laittaa postaus... Oikeastaan mä oon ollut tosi väsy koko kevään! Meillä on sairasteltu aika paljon, ja sehän väsyttää!

Tässä meidän pienimmäinen nukkuu eteisessä kenkätelineen päällä. :D


Pienimmäisellä on ollut kolme korvatulehdusta kahden kuukauden sisään, ja siihen sitten muidenkin flunssat päälle, joten sairastelua on riittänyt. :(

Asia joka mua suorastaan masentaa, on sotku ja lika! Mä oon aina ollut aika "laiska" siivoamaan, ja meidän kotona on aina jonkinasteinen sekamelska, mutta silti raksatan puhtautta! Kun koti on puhdas, sekamelskaa ja epäjärjestystäkään ei huomaa niin hyvin.... Mutta kun koti on likainen, se ahdistaa, ja tuntuu, että ne kaikki pyykkivuoret ja lasten lelut ym. "rojut" on vaan sotkua ja.... Hmm, no kun meillä on se koira (eikä mikään pieni muuten enään!), lattiat ovat jatkuvasti likaiset.... Siis oikeasti likaiset, täynnä tahmaisia tassunjälkiä, ja välillä vielä lirahtaa lattialle pissakin, joka toki siivotaan heti pois. Tai sitten lattiolla on silppuna paperirulla tai sanomalehti, tai mun sisustuslehti (ja se vasta suututtaakin!)... Tuntuu, että lattioita pitäisi mopata päivittäin, ja koti tuntuu koko ajan hieman likaiselta, ja sotkuiselta. Se on asia, joka on saanut mut jollain tavalla lamaantumaan... Koti ei vaan juuri nyt näytä siltä, kun haluaisin! Asiaa ei lainkaan auta se, että koira on myös repinyt rikki meidän sohvan, ja järsinyt mun rakasta vitriiniä! Ja mitään remonttia ei todellakaan nyt voida tehdä, tai ostaa uutta sohvaakaan, ennen kun koira on saatu rauhottumaan. :)

Vaikka tarkoitus ei ollut nyt ollenkaan alkaa kirjoittaa meidän Dinosta, ei ainakaan näin ikävään sävyyn, sillä tykkäänhän mä siittä koheltajasta kuitenkin. :D

Tuorein kuva Dinosta (ja olohuoneen pöydällä näkysi olevan soppakauha). ;)

Mutta on kevät ihanaakin aikaa! Ehkä ihaninta koko vuodessa! Mä niin nautin, kun kaikki herää eloon, kukat alkavat kukkia (vaikka mä olen edelleenkin ehkä maailman surkein viherpeukalo) ja se valon määrä saa mut aina niin iloiseksi, ja AURINKO! Kesää jo niin kovasti kovasti odottelen!








Takapihalla meille valmistuu paraikaa uusi iso ihana terassi! Siittä kuvaa, kunhan valmistuu. ;) Lapset saivat ylläriksi tarmpoliinin takapihalle. Kaunishan se ei ole, mutta tuolla pihanperällä se saa olla. Lapset ovat tykänneet, vaikka paljon eivät ole kerinneet vielä pomppia, kun on satanut niin paljon. Leikkimökki on haaveissa, sen mä haluaisin ehdottomasti lapsille! Katsotaan jääkö rahaa leikkimökkiin terassin jälkeen... Vanhakin mulle kelpais kunnostettavaksi, jos jostain löytyis.

Tämä on meidän mökin leikkimökki, olisi ollut oikea unelma, mutta mahdoton siirtää pitkän matkan ja huonon kunnon vuoksi. :( Kunnostettavaa tässä olisi riittänyt, mutta mökki olisi ollut tärkeä pala omaa lapsuutta, ja kunnostamalla siittä olisi saanut kerrassaan ihastuttava leikkipakan lapsille!

Siinäpä oli päälimmäiset asiat. Helsingissäkin kävästiin lapsosten kanssa, siis minä ja lapset. Ihana reissu rakkaan ystävän luokse! Kamera jäi valitettavsti kotiin, joten kuvia siltä reissulta ei ole. :( Muutenkin olen ollut ihan harvinaisen laiska kameran kanssa nyt viime aikoina, täytynee skarpata! :)

Kesää ja lämpöä odotellessa! Yritän päivätellä useammin! :D

-Heini-

4 kommenttia:

Jonna kirjoitti...

Voi onpa kurja, että siellä on sairasteltu. Se on kyllä väsyttävää :/ Toivotaan, että nyt riittää ja saatte nauttia kevät päivistä terveenä! Ihana tosiaan kun luonto puhkeaa kukkaan, kaunista katseltavaa! Oli mukava kuulla susta :)

Mari kirjoitti...

Voi noita Dinon korvia! Oikein kunnon pentuhöröttimet! :)

Meilläkin alkaa vihdoinkin omenapuu kukkia, ihanaa! Viime viikolla katselin kun monissa pihoissa omenapuut valkoisena ja meillä ei MITÄÄN. Vaan meillä tulikin nyt vähän myöhemmin.. :)

Sirkka kirjoitti...

Luulen, että meillä jokaisella on se väsymys jossakin vaiheessa ja se jos jokin ei niin kivaa, silloin ei todellakaan huvita mitään tehdä tai ei kertakaikkiaan jaksa tarttua moppiin tai mihinkään muuhunkaan, luulen että silloin parasta lääkettä olisi hyvät ystävät tai yksi hyväkin ystävä, joka auttaisi, se piristäisi ja mitä tulee lapsien sairasteluun, niin se vie voimia, mutta silloin vain täytyy kohdistaa kaikki voimavarat heihin, he ovat maailaman tärkeimpiä ja rakkaimpia!
Dinokin tarvitsee huomiota ja virikkeitä, jotta ei koko koti tuhoutuisi paljon ulkoilua, pitkiä lenkkejä ja leikkejä, vettä ja ruokaa ja lepoa, ym.

Minä toivon Heini sinulle voimia ja jaksamista, kyllä kaikki vielä hyväksi muuttuu, pidä itsestäsi hyvää huolta, vain siten jaksat ammentaa sitä rakkaillesi!

Kauniita kesäisiä kuvia ja niiden myötä toivon sinulle ja suloisille rakkaillesi kaikkea hyvää,, kesän iloja!

heini kirjoitti...

Ooh, kiitän Sirkka taas niin kauniista sanoistasi!
Tänään alkoi meidän eskarilaisella kesäloma, joten eiköhän tämä nyt helpota, kunhan vaan tervehdytään kunolla kaikki... Sillä sairastelu kierre senkun jatkuu vaan!
Mutta ihanaa on teitää, että edessä on kiireettömiä aamuja, ei stressiä vimisistä ja hakemisista, elämää ilman suurempia aikatauluja! Ja toivottavsti edessä on myös paljon aurinkoisia ja lämpimiä päivä!

Aurinkoa ja lämpöä toivon teille kaikille ihanille, jotka käytte blogiani lukemassa! <3

-Heini-