torstai 15. huhtikuuta 2010

Hiljaisuutta...

Niinkun ootte ehkä huomannut täällä päässä on hiljasta... Tai totuus on, että elämää on vähän liikaakin! Lapset, koiranpentu, auringonpaiste, ulkoilua, kuravaatteita ja kumppareita, pukemista ja riisumista, hiekkaa lattioilla, sormenjälkiä ikkunoissa, koiran karvoja lattioilla, kokkaamista, siivoamista, pesemistä, pyykkäämistä ja leikkimistä... Siinä mun elämää tällä hetkellä! Koiruus vie niin paljon aikaa, että joku asia on aina tekemättä, ja toisaalta tuntuu, että mulla ei ole aikaa koiralle ollenkaan. Nyt olis parit kädet lisää tarpeen!


Elämää talossa siis on, mutta ei mitään kertomisen arvoista... Pelkkää kaaosta! Kun aloitin blogin, ajattelin sen kertovan meidän elämästä, mutta lähinnä myös tämän kodin muuttumisesta meidän unelmien kodiksi... Hmm, no kovin paljoa täällä ei ole tapahtunut, kaikki muutokset on tapahtunut vaan lähinnä sisustamalla, ja senkin tuntuu olevan ihan puolitiessään (varsinkin nyt tuntuu siltä, kun matot on siirretty syrjään koiran takia, samoin kaikki sohva tyynyt ja peitot ja kotona vallitsee muutenkin jatkuva kaaos)... Remonttia ei oo paljoa tehty, eikä sitä oo luvassakaan, valitettavasti... No, ensinäkin rahat ei riitä mitenkään remonttiin, kun olen kotona lasten kanssa. Eikä me oikeen oo jaksettukkaan alottaa mitään uutta. Nyt kun on tuo koiranpentu, on aivan turha edes alottaa mitään remonttia, kun se olis sitten pian tuhottu... On aika villi tapaus se meidän koiruli!
Sisäkattojen maalauksesta oon haaveillut. Josko sen viitsisi kesällä toteuttaa, niihin kun tuo koira ei ainakaan pääse käsiksi! ;) Ja sitten vois seuraavaksi ehkä hiljalleen remontoida yhden makuuhuoneen kerralaan, tai käytäväkin tarvis kipeesti uutta tapettia, tai panelia... Ja portaisiin haluisin valkoisen maalipinnan, talo pitäis maalata ulkoakin ja kellari... Lista on loputon, mutta onhan meillä onneksi koko loppu elämä aikaa! :)

Tässä ois nyt kuvaa keittiöstä, siellä kun vähän maalailtiin sentään kesällä... Ensin se näytti tältä. Tämä seinä tytön takana on avattu, takana on olohuone...


Ja tässä kuvassa näkyy keittiön paneli maalattuna, eli sama seinä toisesta suunnasta, olohuoneen puolelta kuvattuna.



Niin, mutta asia miksi aloin tästä selittää on se, että oon harkinnut uudelleen koko blogin jäihin laittamista, koska blogista ei tosiaan sitten tullutkaan ihan sitä mitä olin ajatellut... Tai on se sitä, juurikin sitä, mutta kotona vaan ei tapahdu siihen tahtiin, kun olin ajatellut, ja toivonut.
Mutta nyt kun oon asiaa aikani pohdiskellut oon tullut siihen tulokseen, että jatkan edelleen blogia. Te jotka käytte lukemassa ja kommentoimassa, ootte rakkaita, ja teette tästä kaiken tän arvosta! Kiitos! ;)
Ja toisaalta, tää antaa mulle itselle myös paljon. Mä oon aina ollut päiväkirjaihminen, rakastanut kirjottamista! Aikuisena en enää oo kirjottanut päiväkirjoja, paitsi jokaisen raskauden aikan (niitä on muuten hauskaa lukea jälkeenpäin!), mutta tää on nyt vähän niinkun päiväkirja, vaikka enhän tänne mitään salaisuuksia paljasteta, mutta tänne saan kuitenkin kirjotella omia juttujani. :) Eli jatkan tätä ihan sillä periaatteella, että postailen, kun siltä tuntuu... Voin kirjotella kerran viikossa, tai kerran kuussa, mutta en aio ottaa asiasta paineita.

Nyt kun kevät etenee vauhdilla me ollaan suurin osa päivästä ulkona, ja kun piha tuosta vielä vähän kuivaa, ja ilmat hieman lämpenee, me lähestulkoon asumme ulkona.
Hiekkalaatikko on meidän olohuone kesällä, siellä istumme aamusta iltaan, pyörähdetään vaan välillä sisällä syömässä. :)

Kuvia omalta hiekkalaatikolta viimekesänä! <3


Kaikista ihanista retkistä, uimarannoista ja leikkipuistoista en viitsi edes mainita... Voi, kun odotan kesää! :)Eli kesällä tuskin tulee postailtua senkään vertaa, mutta ehkä palaan syksyllä uusien ideoiden kanssa, ja täynnä taas uutta intoa... Sen näyttää vaan aika. :)

Mutta pysyn linjoilla, ja eihän sitä tiedä, voi olla että suraava postaus tuleekin jo huomenna... :) Ihanaa kevättä ja kesän odottelua!

-Heini-

Ps. Arvonta täällä ihanassa blogissa!

10 kommenttia:

Jonna kirjoitti...

Hyvä että päätit jatkaa :) Mä tykkään lukea sun postauksia, sulla on ihana tapa kirjottaa :) Voi kesää odotellessa, ihania kuvia! Mukavaa ja aurinkoista viikonloppua Heinille!

Anna kirjoitti...

Ei ei ei ei ei ei ei ei saa lopettaa :) Mä ainakin odottelen sun postauksia aina tosi innolla! Ei mullakaan blogi kovin nopeasti päivity, mutta onpahan muilla luettavaa silloin kun saan jotain aikaseksi. Sisustushommat on kivoja mutta ne tarvii aikaa ja rahaa. Ehkä tässä kesän aikana :)

Anonyymi kirjoitti...

Jatka nyt vain kirjoittelua, kun sinun juttuja täältä Helsingistä asti seuraillaan. :)

T. Merja

heini kirjoitti...

Kiitos Jonna, Anna ja Merja ihanista kommenteista! Kyllä mä jatkan, mutta ehkä tosiaan hiljaisempaa tulee olemaan nyt keväällä ja kesällä. Omaan tahtiin, omia juttuja, meidän perheen elämää... :)

-Heini-

Mari kirjoitti...

Heipsanrallaa. Tulin juuri vierailemaan ihan ensimmäistä kertaa, kun jostain kautta tieni tänne löysin :)

tiedätkö, minä aina ihailen ihmisiö jotka pystyvät pitämään blogin tietyissä raameissa todella hyvin. On joko askartelublogi tai lemmikkiblogi tai.. Sitten on minun blogini, joissa jutut aina lähteävät ryöppyämään niin että aihepiiritkin loppuvat kesken.. :)

Toisaalta juuri sellaisia monenkirjavia blogeja tykkään lukea. On kiva vain lueskella ihmisten tekemisiä ja kuulumisia - ihan niitä arkisia juttuja.

Teillä kyllä varmasti riittää vilinää kun on lapset ja vielä nuori sakemanni! Meillä on "talo täynnä" eläimiä ja tuntuu välillä ettei riitä repeämään joka paikkaan - etenkin kun nuorin koira on 8kk ikäinen rasavilli :)

kiika kirjoitti...

Et missään nimessä saa lopettaa :) iHnaa kun päätit jatkaa, tykkään käydä kurkkimassa sun elämää täällä, sun blogiin samaistuu niin helposti :) Jokaisessa lapsiperheessä se elämä on juuri tuota kaaosta välillä :D Joten hienoa kun jatkat :)

heini kirjoitti...

Marika tervetuloa lukijaksi, kiva, kun löysit blogini! :)

Kiika, kiva kuulla, että tykkäät surata blogia. Aina on ihanaa saada kivoja kommentteja! <3

-Heini-

Miia kirjoitti...

Hyvä päätös! Itsekin olen ollut monilla pitkilläkin tauoilla ja jättänyt blogin jatkamisen mahdolliseksi. Ja aina on tullut palattua takaisin ja nyt en enää voisi kuvitella kovin pitkää taukoa. Mutta stressiä ei tosiaan kannata ottaa postauksista. Kirjoittelee silloin, kun tuntuu siltä. Minustakin tuntuu useimmiten juuri tuolta, että ei täälläkään tapahdu juuri mitään remontin saralla tai muutenkaan, mutta pikkuhiljaa on kuitenkin jotain tehty. Olen sitten postaillut siitä, mitä on mielen päällä kulloinkin. Minusta arkitouhuista on myös mukava lukea!

Maaka kirjoitti...

Pitkä tauko tuli mullakin blogistaniassa käymisen suhteen, ei ehtinyt käydä toistenkaan blogeissa eikä jaksanut keksinyt mitään postattavaa itsekään. Tylsää elämää :D Mietiin kans onko koko touhus järkeä varsinkin kun tuli lukeneeksi miten jotkut lukevat blogeja tosi "nurkumielellä". No lukijan vastuu on oma asenteensa ja jatkanpa sitten kun taas jotain kerrottavaa riittää... kyllähän itse kunkin blogilistassa luettavaa riittää ja päivitys sinne sitten aikanaan aina ilmestyy :)

Margen blogissa kans just ihailin kesä kuvia ja totesin että täytyypä tutkailla omiansakin :) Niin iloinen mieli tuli näitäkin hiekkakaukkukuvia katsellessa, sillä ihan tässä ole jo unohtanut minkälainen se kesä onkaan! :D

sanna kirjoitti...

Blogin kirttoittamisen pitääkin tulla luonnostaan. Olen itsekkin täydellisyyden tavoittelija. Jokaisen postauksen pitäisi olal kaunis ja kirjoitusta pitäisi muka tulla säännöllisesti.
Mutta oikeasti tällaiset elämänläheiset kauniit blogit kuin sinulla ovat niitä parhaita!
jatka siis ihmeessä bloggailuasi!